Hmm. Osaankohan enää edes kirjoittaa näin? Tuntuu vieraalta kirjoittaa
toisaalle kuin Notepadiin, mutta arvelen, että tämä on kuitenkin
pidemmän päälle parempi ratkaisu.
Olen tosiaan pitkin kevättä miettinyt, miten saisin helpotettua
nettiksen pitämistä. Kartoitin hieman, millaisia erilaisia valmispohjia
tähän tarkoitukseen olisi ja päädyin ainakin toistaiseksi tänne
Vuodatus.netiin. Yksinkertainen on kaunista, ja tämä vaikuttaa mukavan
vähäeleiseltä ja suomenkielisenä simppeliltä palvelulta.
Käytännössä homma helpottuu nyt niin, että teen tästä
päivitysboksi-ikkunasta selaimeni aloitussivun, joten en oikeastaan voi
välttyä kirjoittamasta.
Positiivisia puolia tässä koko hiljaiselossa on ollut paljon.
a) Pääsin kuin varkain seuraamaan kärpäsenä katossa, miten kuolemaani
suhtauduttaisiin, koska joku oli jostain saanut päähänsä, että olen
kuollut. No, en kyllä ole, ainakaan toistaiseksi. Lähipiirinikin on
kunnossa, onneksi.
b) Olen kenties saanut karkotettua eräisiä lukijoita, joita en erityisemmin kaipaa takaisin.
c) Olen kohdistanut kirjoittamiskapasiteettini muualle. Koulu- ja työtekstejä on valmistunut paljon.
Mietin tuossa, että voisin lähinnä omaksi ilokseni alkaa tuupata noita
koulutöitä nettiin. Tulee kirjoitettua kauheasti kaikkia esseitä,
joissa jopa olen viimeisen vuoden aikana oppinut käyttämään
lähdekirjallisuutta. Voisi olla joskus jotain hyötyä. Todennäköiseimmin
kuitenkaan ei.
Merkittävä urbaani vääryys on se, että minut oli poistettu Enterin
avustajalistalta. Vaadin Kilveltä pääsyä takaisin, ja hän lupasikin
tehdä asialle jotain, mutta ainakaan viimeiseimmässä lehdessä nimeäni
ei listassa vielä ollut. Saattaisikohan taustalla olla se, etten ole
ko. lehteen paljonkaan hommia tehnyt. Syy siihen ei ole yksin minussa:
olen tarjonnut aiheita ja vinkunut, mutta kovin hyvin ei ole tärpännyt.
Nyt tosin sain ihan pari päivää sitten valmiiksi yhden erittäin työlään
ja haastavan artikkelin.
torstai, 5. toukokuu 2005