En tajua, miten kukaan onnistuu maailmassa vaikuttamaan mihinkään, kun tuntuu, että heti kun avaa suunsa, järjestelmä pyrkii vain vaientamaan.

Nyt on kahdet treenit jo takana. Treenien vetäminen menee rutiinilla, mutta jotenkin yleinen epävarmuus tekee sen, että yhtenäkään päivänä ei ole ollut kiva lähteä valmentamaan. Olen itkenyt taas tänään niin kauan, että päätä vaan särkee ja kuvottaa.

En tajua, miten suurin osa ihmisistä pystyy elämään elämänsä ilman jatkuvaa ylireagointia - jos nyt asioiden itseensä ottamista sellaisena voidaan pitää. Miten ihmiset voivat elää oikeudentuntoa loukkaavassa maailmassa?

Kadotin eilen kännykkäni. Se ilmeisesti putosi taskustani, kun PYÖRÄILIN sateessa kotiin, mikä sinänsä jo itsessään on absurdi tapahtumasarja. Nyt ei ole kenenkään puhelinnumeroita, ja kaikki raskauttavat tekstiviestitkin menivät samalla, vaikka niin olin niitä yrittänyt suojella.