Valmensin seitsemän tuntia ja uin itse tunnin. Hieno päivä.

Ensin isompien junnujen uinti, kaksi tuntia. Sitten tunti kahvin juontia (omakustanteista). Pikkujunnujen treenit kestivät kaksi ja puoli tuntia (ensin tunti kuivaa, sitten puolitoista uintia). Tämän jälkeen menin jo uimaan, koska tiesin, että joutuisin lähtemään melkein heti, kun omat treenit alkaisivat. Uin testinä satasen sekarin, ja testitulos osoitti minun edelleen olevan rapakunnossa. Eipä yllättänyt.

Lopuksi oli vielä isojen junnujen iltatreenit, näin pääsiäislomallahan on oivallista aikaa harjoitella kahdesti päivässä, ja se setti kesti kaikkine hauskuuksineen kaksi ja puoli tuntia.

Kun tähän vielä laskee uimareiden odottelun hallista ulos ja muuta peruskauraa, kului hallilla suoraa putkea tasan kymmenen tuntia.

Eilen oli lähes samanlainen setti, mitä nyt kävin välissä vähän nukkumassa kotona. Huomenna setti alkaa pari tuntia myöhemmin mutta niin se myöskin loppuu vieläkin myöhemmin.

Romeolla ei ole mennyt oikein vahvasti, ja olen kai vähän paennut sitä angstia tuonne hallille. Saijakin kehtasi tulla Suomeen vain roikkuakseen baareissa kaiket yöt. Kaksi edellistä iltaa on mennyt tässä niin, että kun minä tulen ovesta sisään, Saija vetää viimeiset pakkelit naamaansa ja lähtee. Ja seuraavan kerran näen häntä sitten seuraavan päivän iltana kotiintulon aikoihin. Tosi hienoa.

Ei kun ei. Oikeasti sapettaa niin paljon, etten oikein pysty sanomaan mitään. Pakenen vain Romeon viereen.