Enpä tosiaan paljon nukkunut. Jossain vaiheessa Romeo haukkui ihan älyttömän kovalla äänellä, joskus viiden aikaan, joten menin sitten rapsuttelemaan herraa, josko olisi vain joku sellainen ongelma. Siinä se sitten alkoi tuhista ihan tyytyväisenä mutta nosti heti päänsä, jos yritin lähteä pois. Lopulta makasin lattialla koiruuden vieressä lähes puolitoista tuntia. Peiton lainasin Romeolta.

Kun lähdin, haukku alkoi. Kiitti tästäkin.

Ostin uudet kengät arviolta puoli vuotta sitten, kaksikin paria itse asiassa. Kumpikin pari maksoi kymmenen euroa, joten venyin tällaiseen hankintaan. En kuitenkaan ole saanut käytettyä kyseisiä kenkiä, koska nykyiset massa-Adidakseni ovat niin supermukavat, ettei parempia voi olla.

Tänään jostain mystisesti oman elämän radikalismistani kumpusi kyky laittaa uudet kengät päiväksi käyttöön. Ei olisi kannattanut.

Olin asuntoesittelyssä! Siitä annan kyllä itselleni ison pisteen, joskin samalla kartutin taas lisävihaa asuntoesittelyjä kohtaan. Ensinnäkään tuolla ulkona pimeydessä ei näe mitään osoitekylttejä, taloista ei löydy numeroita, kadun nimet menevät miten sattuu - ainakin huurtuneen ikkunan läpi katsottuna. Lopulta kuitenkin könysin perille, mutta tönö oli ihan liian tumma ja ahdas. Ihan huono. Toisaalta eipä sinne ollut asunnonvälitysfirman esittelijäkään vissiin löytänyt. Tämän huonouspäätelmän tehtyäni yritin mennä vielä toiseenkin esittelyyn siinä kuitenkaan onnistumatta. Kiertelin puoli tuntia ympyrää jossain juhannuskukkulan tietämillä etsimässä oikeaa katua. Yritin useaan otteeseen soittaa asunnonvälitysfirmaan, mutta eipä tietysti kukaan vastannut. Lopulta, puoli tuntia myöhässä, löysin oikean talon ja rapunkin, mutta en tietenkään tiennyt asunnon numeroa, koska sitä ei ollut missään kerrottu. Niinpä aikani epämääräisiä kommentteja joiltakin muuttomiehiltä kuunneltuani poistuin vähin äänin.

Olen nyt elämäni aikana ja yhtä lailla kuluneen vuoden sisällä ollut tai yrittänyt olla katsomassa yhteensä neljää asuntoa. Jokainen kerta on ollut jollain tavalla kamala, miltei traumaattinen. Inhottaa koko homma. Kaikki näkemäni asunnot ovat olleet mielestäni huonokuntoisia, pimeitä, ahtaita, epäkäytännöllisiä ja jotenkin vain liian vääriä - kahdessa on ollut jopa lattia silmin nähden vinossa. Lisäksi joka kerta on ollut suuria vaikeuksia löytää perille ja niin ikään joka kerta on puistattanut puhua mitään vierailla ihmisille.

Olen melko varma, että tämä johtuu vääristä kengistä. (Vieläkään ei kierrä veri jaloissa, vaikka ne ovat löysät.)