Elämä on pelkkää hallia, eikä siitä tee mieli kirjoittaa mitään, kun ilkeämieliset kuitenkin haluavat vetää maton alta.

Ensimmäinen treeniviikko takana, jumittaa ja turruttaa mutta tuntuu toisaalta tosi hyvältä. Toivon ihan kauheasti, että pysyisin nyt tuossa ryhmässä, koska tuntuu, että uinti kulkee jo nyt kohtalaisen kivasti.

Tässä reilun vuorokauden sisään on tapahtunut kaikenlaista. Nyt lauantai oli viikon ainoa treeneistä vapaa päivä.

- Olin rullaluistelemassa Ruissalossa lauantaina, aurinko paistoi, oli tosi kiva luistella puolialasti.
- Ostin lenkkarit. Budjetti ylittyi 20 eurolla, mutta sainpahan ostettua. Ostin samalla reissulla myös uikkarit (Niken, 19,90 euroa, kokopunaiset), vaikka tarvetta ei nyt just kyllä olisi ollutkaan. No, ainahan noita menee. Ostin myös Karhun keltaisen verkkatakin, 9,90 euroa. Hii.
- Olin jokilaivoilla. Törmäsin opiskeluaikaiseen tuttuun, ihan mielettömän hyvännäköiseen ja mukavaan tyyppiin. Jatkoin Börsiin. Hyvännäköisen henkilön perässä.
- En päässyt edes saatille (lue: taksiksi). Pyörä on ovela keksintö, äijä karkasi.
- Mietin, pitäisikö vain malttaa odottaa, että joku täydellinen tulee vastaan, eikä edes harkita kriteereistä löystämistä. Tosin kohta olen keski-ikäinen, seniili, eikä ihan kauheasti taida olla noihin parikymppisiin miehiin saumoja. Toisaalta jos oppisin oikeasti elämään täysin yksin, en tekisi millään joutavilla miehillä mitään.