Aina vain sekavammaksi menee. Päädyin Järvenpäähän, kuinkas ollakaan. Ei tämä nyt ihan niin kamalaa ole ollut, varsinkin, kun pystyn puhumaan aika avoimesti. Olen kertonut, että voihan tässä olla vähän korvikemeininki ja tyhjyyden täyttämisen tarve, mutta jos toinen sen hyväksyy ja silti viitsii hengailla, niin ei kai siitä voi kieltäytyäkään.

Olimme eilen jossain Helsingin baarissa, joka ei kyllä millään tasolla vakuuttanut. En muista paikan nimeä, mutta jotain siellä ovenpielessä luki pihvien saatavuudesta. Varmaan just joku "We have beefs" tai jotain. Siellä oli vain yksi tanssilattia (vaikka nimenomaan puhuimme, että menisimme jonnekin sellaiseen paikkaan, jossa on useita eri musiikkilajeja tarjolla), ja sielläkin soitettiin ihan laittoman tyhmää musiikia.

Tänään piti taas vastata kysymykseen "miksi sitten et ole sen Jarin kanssa enää?" Samoin piti selitellä, miksi en ole yrittänyt enempää tehdä asialle mitään. Niin kuin en olisi yrittänyt!

Tyhjiä ajatuksia, tyhjää päätä. Kohta pitäisi kai mennä jonnekin rannalle. Ihoni on nyt jo siinä määrin palanut karrelle, että kuoriudun. Melko epäeroottisen näköistä.

Käytin eilen oikeastaan ensimmäistä kertaa mp3-soitinta. Hetkittäin on tosi kiva kuunnella jotain fiilismusaa ja notkua eteenpäin, mutta esimerkiksi shoppaillessa tuntui jotenkin siltä, että tietty äänimaailma puuttui. Oli pakko ottaa piuhat pois päästä, koska tuli niin turvaton olo ilman ympäristön ääniärsykkeitä.

Inhoan suuresti ylisuurta reppuani. Wannabe-herrasmies onneksi kantoi reppuani (jossa sisällä läppäri ja ulkopuolelle kiinnitettynä kameralaukku) osan matkasti. Hartiat jumittivat ihan huolella, ja tuntui tosi nuijalta kierrellä kaupoissa megaiso reppu selässä hyllyihin törmäillen.

Tällaisen räpsäisin, kun olin etsimässä jotain suurta ja mahtavaa kuvattavaa mökin ympäristöstä. 124811.jpg