Maanantaina on taas graduseminaarissa, johon pitäisi saada valmiiksi 10
sivua valmista gradutekstiä. Nyt tässä torstaina sitä on valmiina
pyöreät nolla - juuri vasta aloin katsella noita artikkeleja. Bonuksena
muistin aikataulua hieman tiukentavan tekijän: koska seminaari on
maanantaina, paperit pitää palauttaa perjantaina. Voi olla, että tästä
päivästä tulee taas ahdistavan pitkä.
Ahdistavaa on myös se, että joudun uimaan viikonloppuna GP-kisoissa
sekä 800 vaparia että 400 vaparia. Pitikin mennä alittamaan se
kasisatasen aikaraja! Ei tässä muuten mitään asenneongelmaa olisi,
mutta kun minun eräni (eli ne tosi kylmät erät) uidaan aamujaksossa ja
vain finaalit illalla. Koneistoni ei vain ikinä milloinkaan toimi
aamulla, se on tässä syksyllä tullut todistettua jo liian monta kertaa.
Lisäksi aamun erässä on vain kaksi osallistujaa, ja minä olen toinen
heistä. Jos siis tulee yksikin peruutus, uin 800 vaparia yksin. Olisi
sekin eksoottinen kokemus! Nelisatanen onneksi on sunnuntaina, ja kun
alla on jo tuplasti pidempi matka, ei viiden minuutin puristus noin
henkisellä tasolla ahdista vielä lainkaan.
Kävin viime viikolla Kaarina-lehdessä juttelemassa Parikan kanssa
jatkosta. Sovimme, että menen joka tiistai muutamaksi tunniksi
iltapäivällä oikolukemaan lehteä. Käytäntö on hyvä: samalla saan
hoidettua muita asioita ja pysyn työyhteisössä jollain tasolla mukana.
Todennäköisesti järjestely parantaa työmotivaatiotani ja -moraaliani
huomattavasti.
Uintivalmentaminen on hienoa. Ikäkausimestaruusuinnit menivät ryhmäni
osalta tosi hyvin, neljä uimaria pääsi lajissaan 16 parhaan joukkoon ja
loppukilpailuihin Ouluun. Jotenkin vain pelkään, että jossain
vaiheessa, ei vielä ehkä vuoteen mutta joskus kuitenkin, poltan itseni
tässä loppuun. Kaikesta on niin kauhean paljon hommaa: pitäisi saada
leirijutut sovittua, tilata varusteita, sopia special-reenejä eli
esimerkiksi kiipeilyä, sirkuskoulua, soutua ja muu monipuolista
kuivaharjoittelua ja siinä ohessa tehdä järkevät, tehokkaat ja
kehittävät harjoitusohjelmat. Itse harjoitusten vetäminen on niin
kauhean pieni osa valmentamista. Se on se ehkä helpoin ja mukavin
osuus. Kaikki muu sitten viekin aikaa esimerkiksi juuri gradun
tekemiseltä.
Mutta mutta. Nyt pitäisi mennä saksan tunnille. Aine on jo viikon myöhässä, eikä se opettaja sitä kyllä tänäänkään saa.
torstai, 10. marraskuu 2005