Asioita, joita on tapahtunut lyhyehkön, määrittelemättömän ajanjakson sisällä:

Kutsuin itseni bileisiin, sain mentyä sinne, eikä se ollut aivan kaikkien läsnä olleiden mielestä epämiellyttävää.

Palasin aamukahdeksan jälkeen kotiin nukkumatta välissä hetkeäkään.

Olin neljän muun henkilön kanssa sängyssä, kun sänky hajosi melko lailla "totaalisesti".

Ulkomaalaissyntyinen henkilö tunnisti minut vuosientakaiseksi pitseria-asiakkaakseen, jolle aina tapasi toimittaa kasvisrullan, tunnusti olleensa kiinnostunut minusta, kertoi menneensä naimisiin ja pyysi sitten tanssimaan. En muuten mennyt.

Minulle täysin ventovieras naisihminen, joka lyöttäytyi seurueeseen, naureskeli jotain siitä, miten olen "tyttö, jolla on hiukset silmän päällä, hihii", paljasti lopulta hetken piinattuani, että hänen joku kaverinsa on katsellut minua Onnelassa useampana eri kertana uskaltamatta lähestyä. Olin ollut sille havaitsijaporukalle tyttö, jolla on ne edellä mainitut hiukset. Olin kuulemma ollut _ulkonäöllisesti_ siis jonkun mieleen. Ihan villiä, niin friikkiä. Hymy.

Katsoin auringonnousua ja hymyilin, eikä siihen liittynyt ketään ihmistä.

Amarillossa oli muuten ihan mielettömän huonoa palvelua. Baaritiski meni täysin jumiin, kun pyysin jotain punaista, kirpeää, kofeiinipitoista ja alkoholitonta juomaa, ihan noin niin kuin muuten vapain käsin. Olisi luullut, että oluthanan vääntämisen sijaan olisi ihan virkistävää arpoa jollekin selväpäähipille prosentiton drinkki, mutta tyyppi meni ihan lukkoon, haki pari kaveria avuksi ja jumitti koko tiskin - sikäli kun sitä enää enempää jumiin saattoi saada. Lopulta sain laimeahkoa, yllätyksetöntä lipitettävää.
Pahinta ravintelin kannalta - tai itse - oli se, että sama toistui toisella tiskillä. Sieltä sain suurin piirtein samalla reseptillä vain väritettyä Redbullia.

En juuri nyt jaksa edes välittää siitä, että olen aika erilainen kuin perusmassa, jonka täytyy sekoittaa päänsä, jotta voi sekoittaa elämänsä.

Asioiden ytimen sanominen sivulauseessa on jokseenkin miellyttävää.