Muistin just, että näin yöllä omituista unta Mikosta. Unessa mietin, mitä kirjoittaisin asiasta. Näin siis unta siitä, miten analysoin kyseistä unta. En muista paljon, mutta siinä unessa olin kaupungilla ja näin Mikon uuden tyttöystävänsä kanssa. He kävelivät käsi kädessä, vaikka minua Mikko ei varmaan vuoteen ottanut kädestä missään. He pysähtyivät katsomaan jotain lehtitelinettä. Mikko näki minut viereisessä vaatekaupassa ja näytti tytölle kädellään jotain "tuonne ei sitten mennä" -merkkiä.

Unessa ajattelin, että rakastinkohan sittenkin tosiaan Mikkoa, koska minusta oli jotenkin ei nyt sentään hyvä mutta siedettävää, että hän oli onnellinen toisen kanssa.

Nyt hereillä en enää ajattele niin.

Soitin TYKSiin ja yritin tavoittaa niin sanottua hoitavaa lääkäriäni. Tuokin käsite on kyllä niin läppä. Olen koko kaulapattiepisodin aikana käynyt joka kerta eri ihmisen vastaanotolla, ja nyt tuo yksi mieslääkäri, jonka niin ikään olen nähnyt tasan kerran, on muka ainoa, jonka kanssa minun pitäisi kommunikoida. Hoitaja oli tosi ärtynyt ja moittiva. En tajua, mikä oikeus sillä oli olla sellainen. Onko se nyt jotenkin niin täysin käsittämätöntä, että haluan tietää edes jotain tilanteestani - ja mieluummin lääkärin kuin hoitajan suusta? Lääkärihän ei viimeksi kertonut yhtään mitään muuta kuin sen, että ohutneulanäytteestä löydettiin imusolmukesoluja, jotka ovat normaalia suurempia, ja että seuraava homma on leikata patti pois ja tutkia tarkemmin. Ei puhuttu mitään siitä, kuinka kiire asialla on tai kuinka vakavalta tilanne vaikuttaa. Lääkäri ei myöskään kysellyt mitään muista oireistani.