Itse asiassa puhelin löytyi jo keskiviikkona kaksi päivää kadoksissa oltuaan. Koska tiistaina oli se tieto, että sillä ei ole soitettu ylimääräisiä puheluita, en sulkenut liittymää vaan päätin vielä kerran etsiä Impivaarasta. Kerroin kadonneet puhelimen tarinaa hallin siistijöillekin, joista yksi kannusti vielä tutkimaan pattereidenkin välistä. Ja siellähän se oli, matalan pään kohdalla altaan reunalla olevan istuintason takana vaanivan patterin välissä!

Koko tämä toukokuun viimeinen päivä on ollut kamalaa stressiä, vaikka minulla sitä just ei kai olisi pitänyt olla. Saija on sählännyt kuitenkin sen verran lahjakkaasti, että myös minun hyvinvointini on ollut vaarassa.

En tiedä, onko lupaa kirjoittaa, mutta hitot, minun rahoillani kuitenkin taas mentiin!

Saijanhan siis piti tulla tänään iltapäivällä Suomeen. Yhdentoista aikoihin aamulla hän soitti hädissään siitä, että on myöhästynyt bussista ja niin ollen myös lennoltaan. Sillä lailla. Yritin rauhoitella, että nyt vain pitää varata uusi lento, ja niin tehtiin, SAS:n lento löytyi heti samalle päivälle ja kohtalaisen nopeasti lähteväksikin reilulla 440 eurolla. Saija lähti kentälle ja tilanteen piti olla hallinnassa.

Toisin kuitenkin kävi. Juuri kun olin täydessä tällingissä pysäköimässä autoani ja aikeissa nousta hemaisevan kauniina hurmaamaan eräiden valmistujaisjuhlien vieraat, Saija soittaa itkuisena Frankfurtin kentältä. Hän oli missannut sen toisenkin lentonsa! Saija oli kyllä ollut ihan ajoissa, mutta väenpaljouden takia hän ei ollut ehtinyt ajoissa portille, joten lento lähti taas ilman häntä.

Ei muuta kuin uutta lentoa varaamaan. Nyt kellon ollessa jo kesäkuun puolella Saija kai vihdoin on ilmassa. En nyt uskalla huokaista ennen kuin hän tosiaan on ihan perillä asti.

Omituista tässä kaikessa on se, että minua itkettää koko ajan. Haluaisin vain koko ajan mennä Romeon viereen hakemaan lohtua ja tunkemaan naamani täyteen sen karvoja. Mutta täällä ei voi edes liikkua oman huoneen ulkopuolella.

Irtisanoin Yo-kylän kämppäni. Jos joku näkee Mikkoa, niin hänelle voi sanoa, etten ole päässyt hänestä yli.