Oli ihan älyttömän kiva uimareiden vesipalloturnaus! Joukkueemme jopa voitti, mutta ennen kaikkea oli vain tosi kivaa pelata pitkästä aikaa. Vastustajissa oli enimmäkseen poikia/miehiä, joten sai pelata ihan kovaakin. Eihän siellä juuri mistään säännöistä mitään tietoa ollut, mutta ei se nyt niin paljon häirinnyt. Rutiinilla kyllä tuli "haettua vapareita", joita ei sitten herunut.

Voitin jopa "turnauksen" maalintekijätilaston. Aika hämmentävää. Meillä oli kiva joukkuekin, enkä edes tuntenut itseäni hävyttömän ulkopuoliseksi. Tosi jees.

Yksi kappale kyynärpäitä kyllä osui aika kovaa nenääni jossain välissä, ja kuulin rusahduksen. Ei tuo nenä nyt sitten vissiin mitään murtunut kuitenkaan ole, kun ei se enää särje. Alkuun kyllä sattui aika paljon, ja otin ihan särkylääkettäkin.

Vesisessioiden jälkeen meillä oli omien valmennettavieni kanssa kauden päättäjäiset Lausteen uimahallissa. Ensin oli vähän treeniä, sitten yleistä vesileikkiä, ja lopuksi teimme pitsaa ja lauloimme singstaria. Kivaa oli sekin. Nuo ovat niin ihania nuoria, on aina aivan uskomattoman hienoa huomata se uudestaan ja uudestaan.

Mikko jutteli eilen hallilla kovin iloisen näköisenä ihmisten kanssa, ja olin ihan mustasukkainen ja neuroottinen. Ei kai siitäkään tyypistä ihan vielä vähään aikaan olla yli pääsemässä. Jarin suhteen olen jo luovuttanut ja yrittänyt enemmänkin rakentaa elämää sille pohjalle, että hän vain kulkee siinä jollain tavalla aina mukana.

Saija tuli kotiin ja lähti baariin. Eli ei ole kotona.